Kaatumisten psykologiset vaikutukset voivat olla paljon fyysisiä seurauksia syvempiä

Kaatumisten psykologiset vaikutukset voivat olla syviä – ne aiheuttavat usein pelkoa, ahdistusta ja itsenäisyyden menettämistä, jotka jatkuvat vielä pitkään fyysisten vammojen jo parannuttua.

Blogi on alunperin julkaistu englanninkielisenä LinkedIn-sovelluksessa (lisätiedot tekstin lopussa). Blogin viitteet kohdistuvat UK:ssa tehtyihin tutkimustuloksiin iäkkäiden ihmisten kaatumisista ja niiden vaikutuksista. Vastaavia tuloksia on Suomessa on julkaissut esim. UKK-Instituutti.

Kun ajattelemme kaatumisia, erityisesti iäkkäiden ihmisten kohdalla, on luonnollista keskittyä kaatumisten fyysisiin seurauksiin, kuten murtumiin, mustelmiin ja sairaalahoitoihin. Mutta usein huomaamatta jäävät ne emotionaaliset ja psykologiset vaikutukset, jotka ilmenevät ja jäävät elämään kaatumisen jälkeen. Tilastojen ja riskinarvioiden taakse jäävät helposti ne inhimilliset vaikutukset, joita kaatumiset jättävät jälkeensä: pelko, ahdistus ja itsenäisyyden menettäminen. Ne voivat säilyä vielä kauan sen jälkeen, kun mustelmat ovat parantuneet.

Näiden kaatumisten aiheuttamien "kaikuefektien" ymmärtäminen on yhtä tärkeää kuin niiden ennaltaehkäisy. Vasta kun otamme huomioon koko kokonaisuuden, voimme aidosti tukea turvallisempaa, itsenäisempää toimintakykyistä elämää – sekä itsenäisesti kotona ja hoivakodeissa asuvien parissa.

Yksi kaatuminen voi muuttaa kaiken

Yksittäinen kaatuminen voi olla käännekohta. Monille se tuo mukanaan jatkuvan haavoittuvuuden tunteen. Arkiset toimet, kuten kävely keittiöön, yöllinen vessassa käynti tai oven avaaminen, voivat äkkiä tuntua pelottavilta. Tämä muutos johtaa usein kaatumispelkoon. Kyseessä on hyvin todellinen tila, jossa itse pelko muodostuu esteeksi liikkumiselle, kun ihminen on jatkuvasti huolissaan kaatumisesta ja sen seurauksista. Tällöin liikkumista aletaan vältellä, sosiaalisista tilanteista vetäydytään ja luottamus omaan liikuntakykyyn heikkenee. Tämä puolestaan lisää riskiä uusille kaatumisille aiheuttaen itseään ruokkivan noidankehän.

Kaatumiset ovat johtava tapaturmaisesti aiheutuneen kuoleman syy yli 65-vuotiailla Iso-Britanniassa – yli 4 000 kuolemaa vuosittain (Public Health England, 2022). Lisäksi yksi kolmesta yli 65-vuotiaasta kaatuu vähintään kerran vuodessa. Yli 80-vuotiaiden kohdalla luku on yksi kahdesta (NHS, 2023). Myös henkiset vaikutukset ovat laajalle levinneitä. Age UK:n mukaan 36 % kaatumisen kokeneista iäkkäistä kehittää pelon kaatumisesta, mikä rajoittaa heidän toimintaansa merkittävästi, vaikka kaatuminen ei olisi aiheuttanut fyysisiä vammoja. Tämä pelko voi johtaa haurastumiseen, toiminnalliseen heikkenemiseen ja kasvavaan hoivan tarpeeseen.

Kaatumisen emotionaalinen taakka

Kaatumisen emotionaaliset vaikutukset voivat olla syviä ja pitkäkestoisia. Tutkimukset osoittavat, että kaatumisen jälkeen iäkkäät ihmiset kokevat usein luottamuksen menettämistä liikuntakykyynsä, jatkuvaa ahdistusta itsenäisestä liikkumisesta ja joissakin tapauksissa jopa kliinistä masennusta (Miri & Norasteh, 2024). Liu et al. (2021) osoittaa, että kaatumisen aiheuttama psykologinen stressi voi merkittävästi heikentää elämänlaatua – vaikka fyysisiä vammoja ei olisi.

Monet alkavat vältellä liikkumista pelon takia, mikä vähentää fyysistä aktiivisuutta ja heikentää edelleen tasapainoa ja lihasvoimaa. Tästä syntyy itseään ruokkiva, negatiivinen kehä, jossa kaatumisen pelko on yhtä lamaannuttava kuin itse kaatuminen. Vaikutukset voivat ulottua myös unihäiriöihin, sosiaaliseen eristäytymiseen ja haluttomuuteen olla yhteydessä muihin – kaikki nämä lisäävät yksinäisyyttä ja itsenäisyyden menettämistä. Tämä ei kosketa ainoastaan kaatumisen kokenutta ikäihmistä. Myös perheenjäsenet, ystävät ja hoitajat kokevat jatkuvaa huolta, tekevät sopeutuksia ja tuntevat avuttomuutta seuraavan kaatumisen estämiseksi.

Miksi psykologinen ja emotionaalinen hyvinvointi on tärkeää?

Emotionaalinen hyvinvointi on keskeisessä roolissa toipumisessa ja elämänlaadussa. Iäkkäät ihmiset, jotka kokevat saavansa emotionaalista tukea ja voimaantumista, ovat todennäköisemmin halukkaita uudelleen vahvistamaan itsenäistä toimijuuttaan, sitoutuvat kuntoutukseen ja osallistuvat sosiaaliseen toimintaan. Kaikki nämä ovat suojaavia tekijöitä tulevia kaatumisia vastaan.

Kaatumisten ehkäisy ei ole vain mattojen poistamista tai tukikaiteiden asentamista. Se on myös itseluottamuksen vahvistamista, arvokkuuden säilyttämistä ja yksilön tukemista kokonaisvaltaisesti – ei vain fyysisten tarpeiden kautta.

Teknologia, joka tukee kehoa ja mieltä

Tässä iäkkäitä tukeva teknologia, kuten Silver Shield -kaatumisentunnistusratkaisu, voi olla todella merkittävässä roolissa. Käyttäen huomaamattomia, ei-invasiivisia sensoreita (ilman tarvetta rannekkeille, kameroille tai hälytysnapeille) Silver Shield tunnistaa kaatumiset reaaliaikaisesti ja ilmoittaa niistä välittömästi henkilökunnalle tai läheisille. Se tuo yksilölle varmuuden siitä, ettei ole yksin – vaikka apu ei olisikaan juuri sillä hetkellä samassa huoneessa.

Luomansa turvaverkon lisäksi teknologia tuo mukanaan kuitenkin myös paljon suurempia merkityksiä, kuten mielenrauhaa, arvokkuutta ja vapautta elää ilman jatkuvaa valvontaa. Hoivakodeissa asukkaat saattavat myös epäröidä avun pyytämistä, etteivät "häiritsisi" henkilökuntaa. Tieto siitä, että kaatuminen havaitaan automaattisesti ja siihen reagoidaan nopeasti, helpottaa kaikkien mieltä.

Yksilölähtöinen ennaltaehkäisy

Jokainen ihminen on erilainen. Siinä missä yksi toipuu nopeasti, toinen tarvitsee viikkojen tai kuukausien lempeää kannustusta ja turvaa. Teknologia on vain yksi palanen kokonaisuudessa, mutta yhdistettynä huolelliseen, yksilökeskeiseen hoivaan se muodostaa tärkeän tukipilarin.

Itsenäisyyden tukeminen, luottamuksen palauttaminen omaan ympäristöön ja hallinnan tunteen rakentaminen – nämä kaikki ovat oleellisia, jotta kaatumisen pelon kierre ei käynnisty. Itseluottamus ruokkii itseluottamusta. Mitä enemmän ihminen liikkuu, sitä vahvempana ja tasapainoisempana hän pysyy, mikä puolestaan vähentää uuden kaatumisen riskiä.

Teksti on alun perin julkaistu LinkedIn-sovelluksessa englanninkielisenä

Julkaisija Nadia Morris työskentelee Spark Caren toimitusjohtajana (Spark Innovation Group Ltd) ja auttaa hoivapalveluiden tarjoajia ottamaan teknologiaa käyttöön toiminnan tehostamiseksi ja parempien tulosten saavuttamiseksi Iso-Britannian hoivakodeissa. www.spark-care.co.uk

Tekstin kirjoittaja Robyn Fincher opiskelee Bristolin yliopistossa psykologian kandidaatiksi.
Hän on viimeisen vuoden opiskelija ja tuleva kliininen neuropsykologi. Häntä kiinnostavat erityisesti ikääntymisen emotionaaliset ja kognitiiviset vaikutukset. Opintojensa ohella Robyn työskentelee avustajana hoivakodissa muistisairaiden ikäihmisten parissa. 

Lähteet:

• Miri, S., & Norasteh, A. A. (2024). Fear of falling, quality of life, and daily functional activity of elderly women with and without a history of falling: a cross-sectional study. Annals of Medicine and Surgery, 86(5), 2619-2625.
• Age UK: Falls in later life: a huge concern for older people
• NHS (2023): Injuries due to falls in people aged 65 and over
• Liu, M., Hou, T., Li, Y. et al. (2021). Fear of falling is as important as multiple previous falls in terms of limiting daily activities: a longitudinal study. BMC Geriatr 21, 350
• Public Health England (2022)