Tehostettua toimintaa ja lisättyä turvallisuutta reaaliaikaisen aktigrafian avulla
Laukaan kunta oli mukana 2016–2018 toteutetussa Kukoistava Kotihoito -hankkeessa, jonka tavoitteena oli kehittää Keski-Suomen maakunnan kuntien kotihoitoa asiakaslähtöisemmäksi, vaikuttavammaksi ja kustannustehokkaammaksi. Yksi tärkeimmistä tavoitteista hankkeessa oli lisätä asiakkaalle kohdennetun ajan määrää. Vivago mahdollisti resurssien kohdentamisen tehokkaammin ja yhä useampien asiakkaiden turvallisen asumisen kotona.
Hankkeen alussa Laukaan kotihoidon asiakkaat saivat palvelut kahdessa vuorossa. Kukoistava kotihoito ‑hankkeen osana päätettiin ensimmäistä kertaa kokeilla yöhoidon järjestämistä omin resurssein. Tavoitteena oli löytää palvelumalleja, joiden avulla voitaisiin myöhentää palveluasumisen tarvetta sekä panostaa kevyempiin palveluihin. Tämä ei saanut kuitenkaan maksaa enempää kuin ennen.
Avuksi otettiin tarvepohjaisen resursoinnin menetelmät, joissa kotihoidon aamun ruuhkahuippuja tasattiin työtehtävien tarkan analyysin sekä keskitetyn hoitajapoolin avulla. Laukaassa oli samanlaisia haasteita kuin kotihoidossa yleensä: kun hoitajamitoitus tehdään maksimitarpeen eli aamun ruuhkahuipun perusteella, vähemmän tuottava työ kasautuu iltapäiviin ja sillä on myös taipumus pidentyä. Kehitys johtaa siihen, että varsinainen asiakkaiden luona käytetty aika suhteessa kokonaistyöaikaan jää turhan pieneksi. Järjestelmä vaatii toimiakseen myös ulkoista työvoimaa ja sijaisia, ja johtaa usein kiireisiin aamuvuoroihin sekä hoitajien kohtuuttomaan kuormittumiseen. Laukaassa haluttiin kokeilla voitaisiinko tarvepohjaisen resursoinnin avulla irrottaa hoitajia päivävuorosta yövuoroon.
Hankkeen saavutukset Laukaassa
Tarvepohjaisen resursoinnin myötä ja oman henkilökunnan tehokkuuden lisäännyttyä Laukaa pystyi vähentämään ostopalveluiden käyttöä yksityisiltä toimijoilta jopa 40 %, mikä johti noin 77 000 euron säästöön vuositasolla.
Kotihoitoa tukevia palveluita, kuten yöhoitoa, kotikuntoutusta sekä arviointi- ja kuntoutusyksikköä, tehostamalla voitiin myös mahdollistaa yhä useampien asiakkaiden turvallinen asuminen kotona. Kehityksen myötä tuetun palveluasumisen paikkoja tarvittiin vähemmän. Kaiken kaikkiaan vuonna 2018 vanhusten palvelujen asumispalvelujen ostopalveluista vapautui 48 paikkaa, joista 22 vapautunutta paikkaa ei tarvinnut täyttää.
Kukoistava Kotihoito -hankkeessa mukana ollut voimavarahoitaja Henna Leinonen sekä myöhemmin Laukaaseen tullut fysioterapeutti Sira Salo kertovat hankkeen vaikutuksista käytännön hoitotyöhön seuraavasti:
- Kotihoidon hoitajien aamuruuhka on vähentynyt.
- Hoitajille jää enemmän aikaa itse hoitotyöhön ja asiakkaan kohtaamiseen.
- Asiakasohjausta tekee nykyisin kaksi uutta asiakasvastaavaa.
- Kuntoutuksen toimintamalleja on kehitetty, ja fysioterapia tullut paremmin osaksi hoitoprosesseja.
- Asiakkaiden palvelutarve on vähentynyt hyvän kuntoutumisen myötä.
- Palveluasumispaikoissa jonot ovat lyhentyneet ja paikkoja on voitu vähentää.
- Kotihoidon käytännöt ovat yhtenäiset kaikissa Keski-Suomen kunnissa.
Kuinka Vivagon hyvinvointitietoja käytetään hyväksi Laukaan kotihoidossa
Vivagon järjestelmän pilotointi Laukaassa aloitettiin uudesta yöhoidon yksiköstä, johon siirtyi kolme kotihoidon lähihoitajaa. Kymmenelle kotihoitoasiakkaalle otettiin käyttöön Vivago-hyvinvointijärjestelmä, jonka tuottama tieto oli apuna hoidon ohjaamisessa. Vivagoa käytettiin erityisesti yöaikaisen aktiivisuustason seurantaan. Reaaliaikaisten aktigrafiakäyrien avulla yöllisistä rutiinikäynneistä voitiin luopua kokonaan ja siirtyä tarvepohjaisiin käynteihin. Hoitajat oppivat nopeasti ajoittamaan käyntinsä asiakkaan unen mukaan, ja asiakkaatkin nukkuivat yönsä paremmin, kun rutiinikäynnit eivät haitanneet yöunta.
Yksi keino pienentää aamun ruuhkahuippuja oli aloittaa aamukäynnit hyvinkin aikaisin aamuvirkuille asiakkaille. Se oli mahdollista, koska Vivagon reaaliaikaiset käyrät näyttivät milloin
täynnä, mutta välillä joutuu miettimään kenen luokse pystyy menemään silloin neljältä aamulla, kun ensimmäiset aamukäynnit on suunniteltu. Vivago on tässä ihan ehdottoman hyvä, sen avulla olen [järjestelmästä] kurkkinut, kuka mahtaisi pikkuhiljaa olla hereillä, tai onko joku vasta nukahtanut mahdollisen valvomisen jälkeen, eikä tällöin vielä viitsisi mennä herättelemään.”
Kunnan oman yöhoidon tavoitteet saavutettiin niin hyvin, että siitä tuli pysyvä käytäntö. Leinonen kertoo, että ensialkuun yöhoitoa tarjottiin vain keskusta-alueella, mutta nykyään myös kauempana tarpeen mukaan. Yöhoidosta Vivagon järjestelmän käyttö on pikkuhiljaa levinnyt myös laajemmin Laukaan kotihoitoon. Parhaillaan Laukaassa on käytössä 12 kelloa, jotka kiertävät asiakkaalta toiselle tarpeen mukaan. Tyypillinen monitoroinnin kesto on kahdesta viikosta muutamaan kuukauteen.
Leinosen ja Salon mukaan Vivagon järjestelmän hyödyt ovat ilmeiset kotiutuksen yhteydessä sekä kuntoutuksen tulosten seurannassa. Kotiutuvien kuntoutusasiakkaiden voinnista saadaan Vivagon avulla tietoa, joka ei muutoin olisi saatavilla. Nähdään kuinka uni ja aktiivisuus kehittyvät kotiin siirryttäessä. Fysioterapeutti Sira Salo kertoo seuraavansa Vivagon avulla asiakkaidensa unta ja aktiivisuutta tapaamisten välillä sekä määrittelevänsä päivän harjoitukset asiakkaan kulloisenkin tilanteen pohjalta. Aktiviteettikäyriltä hän voi nähdä esimerkiksi viitteitä kivusta ja osaa ottaa asian keskusteluun asiakkaan kanssa. Välillä käyriä tarkastellaan myös yhdessä asiakkaan kanssa, jolloin kuntoutuksen edistyminen tulee näkyväksi myös hänelle itselleen. Kaiken kaikkiaan kuntoutuksen tuloksellisuus voidaan todentaa Vivagoa käyttämällä.
Osalla kotihoidon asiakkaista on käytössään hälytyspainike, ja hälytykset tulevat keskitetysti kahteen kotihoidon älypuhelimeen, joissa on Vivago MOBILE-sovellus. Puheyhteys säästää monta askelta ja ajokilometriä. Hälytyspainike ei kuitenkaan sovellu kaikille asiakkaille, ja sen käyttö arvioidaan tapauskohtaisesti kotiutuksen yhteydessä.
Hoitajien näkökulmasta Vivagon käyttöönotto on ollut positiivinen asia. Kiireen tunne väheni ja aikaa oli enemmän asiakkaan kohtaamiseen sekä itse hoitotyöhön. Muutosvastarintaa toki oli alussa. Varsinkin hälytysten vastaanottaminen sekä oikea toimintatapa arveluttivat osaa hoitajista. Esimiesten sitoutuminen kehittämistyöhön oli avain onnistumiseen, ja järjestelmään totuttuaan hoitajat kuitenkin kokevat tarvitsevansa sitä.
